perjantai 21. syyskuuta 2018

Autobahn ja Eckernförde

Moin!

Sunnuntaina 16.8. päätettiin tehdä perheen kanssa pieni (vajaa tunti suuntaansa) roadtrip Eckernfördeen Itämeren puolelle. Ajettiin ekaa kertaa Autobahnilla. Ei ollut ihan niin hurjaa, kun olin monilta kuullut, sillä Klara ajoi suhteellisen rauhallisesti, vain 150km/h. Jotkut kyllä menivät ihan kiitettävän nopeasti ohi.



Eckernfördessä oli meneillään Green Screen -festivaalit (joku luontofilmifestivaalijuttu), joten parkkeeraaminen oli hieman säätöä... Pysähdyttiin aluksi italialaiseen jäätelöpaikkaan syömään Spaghettieis'it. Kierreltiin rannalla kojujen välissä. Mama tutki kaiken oikein ahkerasti ja Papakin jonkun verran. Klaralla meinas vähän kärsivällisyys pettää, mutta mun mielestä oli lähinnä huvittavaa seurattavaa :D



Kivaa olla taas satamaympäristössä ja Itämeren puolella. Tuli heti todella kotoisa olo. Alla olevasta kuvasta voi nähdä, miten hurja ruuhka oli rannalla (saatika vedessä). Mä ja Klara päätettiin käydä uimassa, ja tosiaankin tilaa ihan riitti ja vesikin oli lämmintä. Muutamat vanhemmat rouvat olivat täysin suu auki, ja sanoivat meitä suunnilleen sekopäiksi :D (Papalle eilinen uimakerta riitti vähäksi aikaa, ja hän päätti olla tulematta mukaan XD)




Kotimatkalla Mama meinasi, että ajetaan ihmeessä Schleswigin kautta takaisin, mutta Klara totesi, että Autobahnille on pakko päästä, sillä "Meidänhän kuuluu näyttää Susannalle saksalaista kulttuuria!". On nää kyllä niin mahtavia tyyppejä <3



Sanon suunnilleen jokaisessa postauksessa, että mun perhe on ihan mahtava, koska sitä he oikeasti ovat. Yhdellä mun vaihtaritutulla on nyt isoja ongelmia perheen kanssa, ja oon aina vaan kiitollisempi siitä, miten ihana perhe mulla on! Musta välitetään täällä ihan samalla tavalla kuin omista lapsista, ja vastaavasti teen samalla tavalla kotitöitä sun muita kuin kaikki muutkin. Mulla suurimman osan ajasta todella hyvä fiilis, ja aina kysytään mitä kuuluu ja vietetään muutenkin paljon aikaa yhdessä ja jutellaan. Ei voi muuta sanoa kuin Danke <3

Fam <3

Terkkuja ja haleja Suomeen, ootte tärkeitä!! <3


Suski

tiistai 18. syyskuuta 2018

Syyskuun kouluarkea

Hallo!

Taas on aika päivitellä kuulumisia tänne blogin puolelle, täältä pesee!

3.-9.9.
Maanantaina normaalikoulun lisäksi oli kuoroa. Iltapäivällä lähdin Klaran mukaan orkkaan naapurikouluun TSS:ään, joka on muutaman sadan metrin päässä meidän koulusta. Orkassa oli todella kivaa soittaa huilua! Suomessa päivä puoli viiteen asti on täysin normaali, mutta täällä väsyttää paljon enemmän pitkän päivän jälkeen. Illalla katottiin perheen kanssa piirretty, Sing. Oli hyvä :D



Tiistaina jatkettiin leffailtoja Les Miserablesin merkeissä. Suosittelen kattomaan!! Keskiviikkona koulussa ihana ystäväni historia tuotti suuria epätoivon hetkiä, mutta onneksi mulla on aina hissan jälkeen musiikkia. Musa piristää aina päivää, ja se on sadan prosentin varmuudella aina mahtava tunti (myös sen takia, että mun hostiskä on mun musaope!!). Musan jälkeen jäin vielä koululle soittelemaan huilua combo-ryhmään.

Ah tätä tekniikkaa :))



Torstaina tuli ihastuttava yllätys liikkatunnilla, Stundenlauf. Tehtävänä on juosta tunti urheilukenttää ympäri. Kun juokset 16 kierrosta, saat 13 pistettä, 21 kierrosta on 14 pistettä ja 28 15 pistettä. Jos menet alle 16 kierrosta, saat hyvällä tuurilla 2 pistettä. Mä menin 18 kierrosta, mutta koska kävelin välissä, en tiedä hyväksyttiinkö mun suoritus vai täytyykö tehdä koko systeemi uudelleen. Suoraan sanoen mua ei kyllä kiinnosta tehä Stundenlaufia uudelleen. Muutenkaan en tykkää liikan arvioinnista täällä. Liikassa tehdään ensin jotain lajia monta viikkoa, ja sen jälkeen on koe siitä, miten osaa säännöt, tekniikan ja miten pärjää peleissä. Onneksi mun liikkanumero täällä ei vaikuta millään tavalla Suomessa, mutta jos ikinä enää sanon yhtäkään negatiivista sanaa Suomen liikunnanopetuksesta, niin remind me XD

Onneksi mun ope on sentään mukava, ja tuli vähän juteltua hänen kanssaan, kun pyöräiltiin samaa matkaa kotiin (minä, Papa ja liikkaope). Samalla siis paljastui, että mun liikkaope asuu puolen kilometrin säteellä meiltä kotoa. Niin ja Stundenlaufin jälkeen pyöräily oli hiukan haastavaa XD Mutta anyway olen ylpeä siitä, että tein Stundenlaufin ja mulla itelläni jäi hyvä fiilis kaikista pisteroskista huolimatta.

Perjantaina aamulla onnistuin iloisesti hajottamaan yhden juomalasin, mutta mulla oli vain neljä tuntia koulua, eli pääsin jo klo 11.05! Kävin Husumissa seikkailemassa, ja jälleen onneksi olin liikkeellä pyörällä, koska täällä oli jälleen kivat autojonot. Illalla kotona pelattiin Uno extremeä, opin avaamaan olutpullon ja katottiin telkkaa. Hiukan muuten perhe nauro mun epätoivoselle korkinavausyritykselle :D

Koulumatkalta
Kivat jonot...

Lauantaina käytiin Husumin kirjastossa ja sain paikallisen kirjastokortin (ja löysin Harry Pottereita saksaksi!!). Illalla lähdin Klaran mukaan yhen sen luokkalaisen synttäribileisiin. Oli todella hauska ilta!!!!




Sunnuntaina oli sangen chilli kotipäivä. Pelattiin korttia Klaran ja Erikan (Klaran kaveri) kanssa. Soiteltiin Klaran kanssa kokoonpanolla sello+huilu, oli hauskaa!! Illalla Mama huomautti mulle yhestä superpienestä jutusta. Ei siis alkuunkaan mitään vakavaa ja nyt vaan nauran tälle, mutta siinä hetkessä rupesin pyörittelemään kaikkea mahdollista päässäni, ja pienen koti-ikävävartin ja motivaatiopuheen jälkeen kaikki oli taas fine. Mutta joka tapauksessa kaikki pienetkin ongelmat tuntuvat vaihdossa ainakin kymmenkertaisilta verrattuna samoihin ongelmiin kotona.

10.-15.9.
Maanantaina koitti taas uusi kouluviikko, ja 7.45 on kyllä zu früh... Vaihtelevasti pitkästyttävää, mutta kuoro oli ihan superkivaa!! (Mama parka onnistu telomaan jo valmiiksi rikkinäisen ranteensa ja sai kipsin kuudeks viikoks :(((( ) Tiistaina tuli vastaan iloisia yllätyksiä. Sain venäjän sanelusta ykkösen!! (Asteikko täällä 1-6 ja ykkönen paras, jeee!!) Lisäksi viimeinen tuplatunti oli peruttu, eli pääsin koulusta jo klo 12.55! Hengailin illalla perheen kanssa ja pähkäiltiin mun hissan läksyjä (juu moro mitä tekstiä se koko tehtävähöskä oli...)

Keskiviikkona ihana historia yllätti asialla nimeltä projekti... En ymmärtänyt otsikosta sanaakaan (jos artikkeleita (<--kirjoitetaanko se noin??) ei lasketa. Kotona pienen googlettelun ja kääntäjän avun jälkeen aloin olla perillä suunnilleen siitä mitä pitäisi tehdä... Onneksi hissan jälkeen mulla on aina musaa! <33 Käytiin illalla ruokkimassa yhen tuttavaperheen pupuset (perhe itse matkalla tällä hetkellä).

Tietotekniikkaa



Ja ensimmäinen kuukausi tuli täyteen. Samaan aikaan lähtöpäivä tuntuu eiliseltä, mutta toisaalta on sellainen olo, että olisin ollut täällä jo paljon kauemmin. Juteltiin perheen kanssa siitä, miten hyvin kaikki on mennyt. Koen itse olevani osa perhettä, mutta tuli kyllä niin hyvä fiilis, kun koko porukka sanoi, että kuulun joukkoon <3 Oon ihan superkiitollinen siitä, miten ihana perhe mulla on täällä <3

Torstaina liikuntatunnilla selvisi, että meillä on koe tulossa kahden viikon päästä :)) juupajuu, mutta kyllä se(kin) siitä! Onnistuin saamaan pallon suoraan sormeen ja naksahti oikein ihanasti... Oli aika mielenkiintoiset neljä kilometriä pyörällä kylmäpussin kanssa säätäen XDD Ei mitään vakavampaa sattunu onneksi. Nyt tiistaina enää hiukan sinertää ja sattuu, mutta pystyin jo eilen soittamaan huilua ongelmitta.



Menin torstaina Klaran ja Papan kanssa kuuntelemaan Schleswig-Holsteinin sinfoniaorkesteria. Solistina pasunisti (?? onks toi suomea) Berliinin filharmonisesta. Konsertti oli ihan superhyvä, ja pasuuna ei ole yleinen soolosoitin, joten kiva kuulla jotain uutta välillä!




Perjantaina venäjän aamutunnilla tuli ihana yllätys, esitelmä auf Deutsch, mutta kyllä siitäkin selvitään! Koululla oli joku biologian opiskelija (?) puhumassa jotain ihmettä solubiologiasta. Aihe ei varsinaisesti mua kiinnostanut, eikä sanasto ollut mitään ihan arkisaksaa, joten meni ihan kivasti suurin osa ohi. No, kemian tunti lyheni 60 minuutilla, joten eipä haittaa :D Vielä tietotekniikkaa, ja sitten viiiikonloppuuu! <3 Katottiin illalla perheen kaa Pretty Woman, oli hyvä!

Lauantaina oli niin ihana nukkuu!! Käytiin Maman ja Klaran kaa Husumissa torilla ja tultiin kaupan kautta kotiin. Menomatkalla meiän edellä ajo semi-iso traktori, joka oli suunnilleen koko tien levyinen, mutta näppärästi se ajoi aina jalkakäytävän puolelle, kun auto tuli vastaan. Illalla käytiin Papan ja Klaran kanssa uimassa Nordseessä. Mulle +17 astetta ei tuota minkäänlaisia ongelmia, mutta sain kunnon naurut, kun näin Papan ja Klaran ilmeet heidän tullessa hitaasti ja harkiten perässä XDD Illalla meille tuli kaksi naapuripariskuntaa kylään. Syötiin ja höpöteltiin kaikenlaista. Ihania ja puheliaita ihmisiä nämäkin, ja oli todella hauska ilta!!

Tommonen pieni hökötys tosiaan ajeli täällä...

Kauhee ruuhka...




Suski

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Yllätysreissu Tanskaan, vaihtarin vapaa-aikaa ja fiiliksiä

Ensimmäisen koulupäivän jälkeen (21.8.) kotona odotti iloinen yllätys, loput tavarat Suomesta. Posti kulki viikossa, eli todella näppärää postittaa Suomen ja Saksan välillä. Sain samalla loput tuliaiset, mutta annoin ne vasta perjantaina, kun tuli viikko täyteen perheessä. Muumimukit ja Fazerin suklaa menivät hyvin kaupaksi.

(Sorry taas kääntö jäi XD) Täällä on aina lehden takasivulla vuorovesitaulukko, jotenkin niin hassua! Btw kuvat saa klikkaamalla isommaksi

Olen monena päivänä koulun jälkeen soitellut pianoa ja huilua. (Huilukin selvisi ehjänä postissa tänne <3) Hostäiti kertoi tykkäävänsä kuunnella, kun soitan, joten siinä on näppärä tapa kiittää häntä ja muuta perhettä mun ottamisesta ja "huoltamisesta". Hostperhe tekee kuitenkin todella paljon vaihtarin eteen (ja hostäiti mm. pesee mun pyykit <3).

23.8. torstaina ajettiin Klaran ja Ralfin kanssa Treene-nimiselle joelle ja käytiin uimassa. Saatiin seuraa vastarannan lehmistä, ja syötiin Abendbrot. Paluumatkalla poikettiin Friedrichstadtissa syömässä Klaran ja Ralfin suosikkijäätelöt. Spagettijäätelö on vanilijajäätelöä spagetin näköisenä ja mansikkakastikkeella. Oli kyllä hyvää ja Friedrichstadt on supersöpö paikka.

Treene ja lehmäkamut

Spaghettieis

Friedrichstadt


Perjantaina en mennytkään kouluun, sillä päätin vastata taas kyllä yhdelle seikkailulle. Klaran luokka ja Ralfin valvontaluokka menivät yhdessä Tanskan-reissulle Tønderiin kansanmusiikkifestareille. Mulla olisi ollut perjantaina vain tuplatunti kemiaa, joten pääsin näppärästi mukaan. Ajettiin bussilla tunti Husumista Tønderiin ja perille saapuessa tuli heti oikein hauska sadekuuro, joka lakkasi onneksi suhteellisen pian.

Ralf laittoi mun kemian opelle viestiä, etten tuukkaan tunnille, ja vastaus tuli Google kääntäjä -suomella :D

Ihku ilma oli
Aluksi esiintyjinä oli milloin mitäkin kansanmusiikkiryhmiä, jotka soittivat hyvin. Tanskan kruunuille tuli heti käyttöä ruokaa ostaessa, hyvä, että otin mukaan. Pääesiintyjänä oli tanskalainen Lukas Graham. Oli hyvä keikka ja nyt myös hyvä sää. Päivä oli muutenkin mahtava, ja oli kivaa hengailla Klaran ja hänen kavereidensa kanssa. Erikan (yksi Klaran kavereista) äiti on puoliksi suomalainen, ja oli hauskaa tavata joku suomikontakteja omaava!!

Joku kansanmusaryhmä


Lukas Graham

Minä, Klara ja meiän takana joku, jonka nimestä ei mitään hajua XD

Viikonloppuna (25.-26.8.) kokkailtiin Ulriken (hostmama) ja Klaran kanssa, ja Husumin leffateatterissa katsomassa Mamma Mia 2! Täällä on todella hieno leffateatteri. Hienot valot, pöydät ja jokaisessa salissa vielä erikseen baari! Dubbaukset eivät olleet ihan mun suosikki, mutta kai niihinkin tottuu. Ennen leffaa käytiin kaupassa ostamassa miljoona (=12) kansiota sun muita koulutarvikkeita. Täällä tulee paperia ihan älyttömästi, joten jokaiselle aineelle täytyy olla oma kansio, johon saa laitettua kaikki lippulappuset.

Namnam!

Kirjakaupasta bongattu

Minä, Klara ja Ulrike

Sunnuntaina vietettiin kiva päivä hostmaman kanssa kahdestaan. Ajettiin noin 25km Nordstrandille, käveltiin siellä ja syötiin hyvää kakkua ja juotiin hyvää lattea. Kivaa olla meren äärellä. Paluumatkalla pysähdyttiin Husumin keskustassa, ja hostmama osti mulle LOHIvoileivän!! Oli niin hyvää!

Nordstrand

Ruohonleikkuu- ja lannoituspalvelu pelittää



Moin Land <3

Maanantaina ja tiistaina chillattiin kotona koulun jälkeen. Keskiviikkona mulla oli vain yksi tuplatunti kemiaa, eli pääsin koulusta jo klo 11.05. Pyöräilin pari minuuttia Husumin keskustaan, ja kävin ostamassa lisää koulukamoja ja ihmettelin laskuvettä. Niin outoa!! Illalla tein Mildstedtissä pienen pyörälenkin, ja olen rakastunut pyöräilyyn täällä. Ihan superhyvä pyöräilymaasto!

Husumin kirkko ja joku patsas

Laskuvesi, niiiiiin outoa!

Torstaina oli normaali koti-ilta, joka koostui chillailusta ja leffan katsomisesta. Perjantaina käytiin hakemassa hostisä juna-asemalta Irlannin-reissulta. Tuntui todella hassulta olla taas asemalla, sillä olin itse vasta melkein minuutilleen tasan kaksi viikkoa sitten saapunut juuri kyseiselle laiturille, ja ollut ihan suu auki kaikesta.

Lauantaina menin hostmaman kanssa kauppareissulle mukaan. Iltapäivällä käytiin katsomassa jotain ihmeen rengasratsastusta (tai miksi tota lajia kutsuisi?). Kilpailu oli vain sadan metrin päässä meidän talolta. Ideana lajissa on ratsastaa hevosella, ja osua keihään näköisellä kepillä johonkin suunnilleen jakoavaimen näköiseen systeemiin ja saada "keihästettyä" se.  Illalla ilmoittauduin hostisän mukaan pyöräretkelle. Ehdittiin mennä noin viisi kilometriä, ja sitten mun pyörän eturenkaasta puhkesi kumi. Harvinaisen paljon rengasrikkoja tapahtunut tänä vuonna (ensin auton rengas lähtöpäivänä ja nyt tämä XD). No ei ongelmaa, soitettiin kotiin ja minä ja pyörä päästiin Klaran ja hänen poikaystävän kyydillä kotiin. Fiksattiin hostisän kanssa rengas ja nautittiin kesäisestä illasta grillailun merkeissä.


Jakoavainsysteemi (tai mikä lie juttu) näkyy paremmin klikkaamalla :)




Sunnuntaina Klaran kaveri tuli meille, ja tehtiin kolmestaan vohveleita (namnam). Illalla ajettiin perheen kanssa 20 kilometrin päähän Tönningin kylään kuuntelemaan Husumin kuoron konserttia. Oli ihan hyvä! Tönning on myös todella söpö paikka! Samalla tuli täyteen kolme viikkoa Saksassa. Toisaalta tuntuu siltä, että olisin ollut täällä pidempään, mutta toisaalta siltä, että olisin ollut täällä vasta muutaman päivän.


Tönning

Maanantaina iltapäivällä menin mukaan laulamaan koulun kuoroon, ja koulun jälkeen menin Klaran mukaan orkesteriin. Soitan nyt huilua orkassa! Ollaan katsottu jo monta leffaa täällä, mutta tiistaina katsottu Les Miserables oli todella huippu! Keskiviikkona koulun jälkeen jäin koululle "soittokerhoon" (onpas kökkö käännös), mutta anyway soitetaan vähän jazzahtavaa musiikkia. Oli tosi hauskaa, ja soitan taas huilua! Mahtavaa, että olen saanut arkeeni mukaan paljon musiikkiharrastuksia!




Ensimmäiset kouluviikot ja pari viikkoa täällä perheessä ovat menneet hyvin!! Saksa sujuu riittävän hyvin eikä koti-ikävää ole pahemmin ollut. Vain muutamia pieniä parin minuutin hetkiä, mutta ei sen pahemmin. Päivittäiset motivaatiopuheet ovat tulleet myös tutuksi. Muistutan itseäni, että elä nyt täysillä, koska tästä vaihtovuodesta olet haaveillut pitkään, ja Suomessa kaikki on ok ja nyt olen täällä. Mun pitää olla kokonaan täällä. Ja jos kouluaamuna ei meinaa huvittaa, niin tämä on kuitenkin vain yksi vuosi, eivätkä arvonsanat täällä tule mun kohdalla vaikuttamaan Suomessa käytännössä ollenkaan, joten kunhan hiukan yritän niin sillä hyvä. Pidä hauskaa, opi kieli, elä ja koe!

Vaihtarin mieli on myös niin hassu. Historian tunnilla meinasin vaipua epätoivoon hankalan tehtävänannon vuoksi, ja on välillä turhauttavaa, kun ei tiedä yhtään mitä pitäisi tehdä. Seuraavalla tunnilla oli musiikkia, ja taas kaikki oli paremmin kuin hyvin. Joka päivä saa kokea paljon laajemman tunneskaalan kuin kotona omalla mukavuusalueellaan.

Olin jo Suomessa melko itsenäinen, ja omien asioiden hoitaminen on minulle jo valmiiksi tuttua. Toisaalta olen enemmän "yksin" täällä kuin Suomessa. Lähtöpäivänä ja muutamana ensimmäisenä leiripäivänä surkuttelin sitä, miten itse pärjään, mutta hyvin on mennyt. Jostain sitä saa aina kaivettua motivaatiota, ja oppii löytämään pienetkin hyvät hetket. Suomessa en pidä suurena ilona sitä, että löydän itse kotiin, koska sehän on aika itsestäänselvyys. Mutta täällä tuli niin voittajafiilis, kun osasin ensimmäisen koulupäivän jälkeen pyöräillä suoraan oikeaa tietä kotiin.

Olen myös sanonut useita kertoja kyllä ja lähtenyt miltei kaikkeen mukaan. Kun pitää itsensä kiireisenä, ei ehdi tylsistymään ja ikävöimään liikaa. Olen päässyt kokemaan vaikka mitä ja kokeillut uutta, jotain sellaista, mitä en kotona tekisi. Joten tulevat vaihtarit, vaikkei huvittaisi, menkää kauppareissuille mukaan, auttakaa kotitöissä, viettäkää aikaa perheen kanssa ja katsokaa illalla leffoja yhdessä, lähtekää uimaan tai pyöräretkelle tai mahdollisuuden saadessa vaikka Tanskan-reissulle!

Mulla synkkaa perheen kanssa ihan superhyvin, mistä olen todella iloinen. Perhe on aivan ihana, ja pitää musta hyvin huolta. Autan kotona paljon, ja pyrin viettämään paljon aikaa perheen kanssa. Mahtavaa, kun heitetään jo läppää, ja kemiat kohtaa hyvin! <3 Koulussa alkaa pikkuhiljaa tutustumaan uusiin ihmisiin, ja löytämään omaa porukkaansa ja löytämään luokkiin, eli arki alkaa rullaamaan. Eli toisin sanoen kaikki on todella hyvin!!

Liebe Grüße
Suski


lauantai 1. syyskuuta 2018

Kaksi viikkoa saksalaisessa koulussa

Moin!

Tiistaina 21.8. oli jännä päivä, mun ensimmäinen koulupäivä täällä Saksassa. Käyn Hermann-Tast-Schule -nimistä koulua Husumissa, ja kuljen kouluun pyörällä (sateella bussilla) noin 4km. Muutenkin pyöräily on täällä elämäntapa, ja melkein kaikki alle kymmenen kilometrin matkat liikutaan pyörällä.

Koulun pääsisäänkäynti. Täällä on myös valtava urheilukenttä, ja pikkulapsille leikkialueita. Gymnasiumissa on siis luokat 5-12, eli pienimmät ovat noin 10-11-vuotiaita.

Ensimmäisenä päivänä sain jo nauttia siitä, että saksassa Gymnasiumin luokilla 10-12 ei ole sijaiskäytäntöä. Eli jos opettaja on pois, tunti on peruttu. Mulla on jo tässä ekojen kahden viikon aikana ollut melko monta hyppytuntia, mutta en valita. Pystyy tekemään läksyjä ja chillailemaan.

Päädyin luokalle 10, ja olen luokkani vanhin. Ainakin mun koulussa jokaisen pitää valita 10. luokalla profiili, eli painotus. Mun vuosikurssilla valittavina profiileina oli kuvis, yhteiskuntaoppi, englanti, biologia tai fysiikka. Mä valkkasin sitten fysiikan, joka on tavallaan "pääaine". Pääaineen lisäksi pitää valita kaksi muuta samaan aineryhmään kuuluvaa ainetta. Fysiikkaprofiiliin kuuluu jo maantieto, joten kolmanneksi luonnontieteeksi otin kemian. Kaikille pakollisia aineita on matikka, saksa, liikunta, historia, yhteiskuntaoppi, englanti, uskonto tai filosofia (otin uskonnon) ja joku vieras kieli englannin lisäksi. Päätin ottaa venäjän. Lisäksi fysiikkaprofiiliin kuuluu tietotekniikka.

Koulumatkalta
Noin 60% tunneista on oman luokan kanssa ja 40% eri ryhmissä. Kivaa, että sentään hiukan porukka vaihtuu, kun Suomessa ehti tottua kurssimuotoiseen lukioon. Lukujärjestys on käytännössä sama koko vuoden. Meillä on A- ja B-viikot, eli joka toinen viikko on aina sama. Hiukan vaihtelua sentään, mutta ei sanottavammin.

Koska olen kerran fysiikkaluokalla, niin arvatenkin täällä on poikaenemmistö. 22 poikaa ja 6 tyttöä, mutta vaikuttaa ihan kivalta porukalta. Huvittavaa on tosin se, että oon luokan lyhin ja samalla vuoden tai kaksi muita vanhempi :D Suomessa ehti jo hiukan tottua siihen, ettei saisi nimittää ihmistä tytöksi/pojaksi, mutta täällä on todella vahvasti konservatiivisemmat mallit, että olet joko tyttö tai poika. No, maassa maan tavalla, ei haittaa.

Koululla on oma sovellus, josta näkee luokan lukujärjestyksen, ja mahdollisesti perutut tunnit ja osa opettajista laittaa myös läksyt näkyviin. Kun opettajan nimikirjaimet on vedetty yli, ja väri on violetti, tuntia ei ole.

Tunnit on täällä 90 minuuttia eli tuplatunteja. Tuplatuntien välissä on 20 minuutin välkkä, paitsi viimeinen välitunti on 30 minuuttia, ja silloin on tarjolla (maksullista) kouluruokaa, joka pitää tilata etukäteen. Ensimmäinen tuplatunti eli tunnit 1 ja 2 on klo 7.45-9.15, tunnit 3+4 klo 9.35-11.05, tunnit 5+6 klo 11.25-12.55 ja 7+8 klo 13.25-14.55. Muutamia kertoja viikossa joku tuplatunti jakautuu niin, että yhtä ainetta on 45min, sitten pikasiirtymä seuraavaan luokkaan, ja seuraavaa ainetta 45 min.

Lisää eroja: ihan kaikki tehdään käsin kuulakärkikynällä, ja koulussa on surkea puhelinkenttä, haha :D. Aloin jo ekan viikon jälkeen ikävöimään tietokoneita. Liitutaulu ja PIIRTOHEITIN ovat jokapäiväisessä käytössä. Hiukan loksahti suu auki, koska viimeksi Suomessa piirtoheitintä taidettiin käyttää silloin, kun olin kolmannella luokalla.

Piirtoheitin ei valitettavasti tässä näy :D
Täällä viitataan yleensä niin, että etusormi sojottaa ylöspäin ja muu käsi on nyrkissä. Näyttää jotenkin tosi hassulta... Ja sitten teitittely. Opettajia toki kuuluu teititellä ja puhutella sukunimellä (mikä tuntuu suomalaisesta hassulta), mutta myös suurin osa opettajista teitittelee oppilaita, ja se tuntuukin vielä höntimmältä. Etunimi + teitittely on niin hassu yhdistelmä (Esim. Susanna, voisitteko laskea tämän laskun taululle.). Kaikissa tehtävissä käytetään myös teitittelyä. No kiva, että koulukirjatkin osaavat olla kohteliaita XD

Sitten ensimmäisestä koulupäivästä. Mentiin hostisän kanssa pyörällä kouluun, ja suuntasin ensin reksin Frau Freitagin luokse. Tehtiin mun lukkari valmiiksi, ja sitten menin ensimmäiselle oppitunnille, joka oli tietotekniikkaa. Kiitos englannista tulleiden lainasanojen, ymmärsin melkein kaiken!!! Mulla oli hypäri, ja vikana fysiikkaa meiän luokanvalvojan kanssa. Herr Siemen on tosi mukava, ja on tottunu vaihtareihin, ja ymmärtää, jos/kun kielen kanssa on ongelmia. Olin Suomessa jo käynyt fysiikassa läpi nämä asiat, viittasin jo kaks kertaa ja vastasin oikein, jeeee!!

Keskiviikkona mulla oli matikkaa (ymmärsin kans aika hyvin!), historiaa ja ymmärsin suurimman osan siitä mitä puhuttiin, mutta tuottaminen on sitä nollan luokkaa. Päivän viimeinen tunti oli musiikkia. Hassua, kun mun hostisä on musaope, mutta ihan kivaa. Ja sanotaanko vaikka niin, että Puolalanmäessä musalukiossa (ja Puolalan musaluokalla) on tottunut hieman erilaiseen osaamistasoon, mutta hauskaa oli!

Torstaina oli WiPoa (=Wirtschaft+Politik) eli about yhteiskuntaoppia. Olin aika pihalla, ja opettaja vaan saneli mitä pitää kirjoittaa. Kurkkailin sitten naapurin vihosta sen muistiinpanoja... Sitten englantia. Mahtavaa ymmärtää kaikki mitä puhutaan ja pystyä jopa vastaamaan!!! Seuraavana maantietoa (selitä saksaksi mitä on maantieto juu moro) ja fysiikkaa. Päivän päätteeksi oli liikuntaa. Onneksi mun ope on tosi mukava, mutta täällä on liikunnassa tosi paljon erilaisia testejä, ja kun on koulujen väliset kilpailut (tai ihan mitkä tahansa urheilukilpailut), jokaisen pitää osallistua halusi tai ei. Liikuntatunnit on täällä myös koko luokan kesken eli tytöt ja pojat ovat samassa. Suhtauduin ensin vähän epäileväisesti tähän, mutta on tosi kivaa olla koko luokan kanssa. Samalla yhteistyötä tekiessä ryhmähenki paranee! Pelattiin amerikkalaista jalkapalloa, ja oli tosi hauskaa.

Perjantaina en mennytkään kouluun, koska hostisä oli keksinyt mun päänmenoksi muuta ohjelmaa, josta saatte lukea seuraavasta postauksesta. :)

Kouluruoka (en jaksa (ikinä) kääntää kuvaa, sorry). Suomessa ruoka otetaan itse, mutta täällä keittiön porukka laittaa ruoan lautaselle.
Ensimmäisellä viikolla oli yleisesti hiukan hukkunut olo. Koulussa ei vielä ollut ketään, joiden kanssa hengailla välkät. Onneksi koen jo kuuluvani osaksi hostperhettä, niin ei ehtinyt tulla hirveän yksinäinen olo. Otin koulussa heti kuvat kerrosten pohjapiirustuksista, mikä helpottikin valtavasti luokkiin löytämistä. Sanakirjasta tuli mun paras ystävä jo ekalla viikolla, haha.

Toinen kouluviikko alkoi maantiedolla. Heti aluksi vaikeaa sanastoa, ja jotenkin epätoivoinen olo koko koulun suhteen. Seuraavalla tunnilla matematiikkaa, ja piti kirjallisesti selittää, mitä kuvaajassa tapahtuu. Olin ensin ihan epätoivoinen, mutta ihana vierustoverini sanoi, että hän tietenkin auttaa, niin heti tuli niin hyvä mieli! Ja maanantaina kaikki alkoi koulussa mennä todella hyvin. Englannin tunnin jälkeisellä välkällä löysin jo porukan, jossa viihdyn. Uskonnon tunnin epätoivoisessa kielitilanteessa taas vieressä istuvat auttoivat. Ja nyt mulla on kavereita!!!! Nyt tiiän ihmisiä, joiden kanssa voin hengailla välkät, ihanaa!

Koulun aulaa. Täällä on noin tuhat oppilasta, ja välkällä kaikkien pitää hengata tuolla. Sanotaanko vaikka niin, että on hiukan ahdasta.

Tiistaina toinen pitkä päivä alkoi saksalla tehtävällä kirjoita runo saksaksi... Opettaja on onneks tosi mukava, ja oli tyytyväinen siitä, että edes yritin :D Tietotekniikka oli kiinnostavaa, jotain sellaista mitä en Suomilukiossa lukujärjestykseeni saa ahdattua. Venäjä oli ihan mahtavaa ja opettaja on tosi mukava!! Kivaa oppia uutta kieltä, koska sekään ei mahdu mun lukujärjestykseen Suomessa... Tiistain päätti fysiikka, ja meiän luokanvalvoja on vaan niin super!!!

Keskiviikkona, kiitos sille, ettei täällä ole sijaisia, mulla oli vain yksi tuplatunti kemiaa. Rento päivä kahden pidemmän jälkeen, mahtavaa. Torstaina odotin taas puolikauhulla liikkatuntia, mutta ihan turhaan. (Hostsisko oli siis ehtinyt kertoa mulle, miten sen opettaja vaatii kaikilta Stundenlaufin, eli juokse tunti, jos menet 8 kilometriä, saat suomiarvonsanoissa kasin, 10 kilometriä vastaa suunnilleen ysiä ja 11km taisi olla suomiskaalassa kympin arvoinan, ja jos kävelet välissä, niin arvonsana tippuu taas...)

Aluksi oli englantia (niin mahtavaa ymmärtää kerralla kaikki!!), fysiikkaa ja sitten sitä liikuntaa. Pelattiin taas amerikkalaisen jalkapallon variaatioita ja oli aika huvittavaa, koska olin samassa joukkueessa viiden pojan kanssa. Eipä siinä mitään, mutta kaikki on toki mua pidempiä, ja kun seistiin rivissä, satuin olemaan kahden 1,98 metrisen välissä ja oltiin kaikki hiukan huvittuneita tästä 40 cm:n pituuserosta :D Mutta liikka oli taas paljon odotettua kivempaa. Tykkään paljon siitä, kun koko luokka on samassa. Lisää niin hyvin yhteishenkeä!!

Perjantaiaamun sateenkaari koulumatkalla
Perjantaina mulla oli aamulla venäjää. Opettaja on niin mahtava, ja sain ylpeänä esitellä suomalaisia r-taitojani :D Seuraavaksi kemiaa, ja viikon viimeinen oppitunti oli tietotekniikkaa. Jos enää koskaan valitan Puolalanmäen verkon olevan hidas, niin jooko muistuttakaa mua. Koneiden käynnistyminen kestää myös hyvällä tuurilla vain kymmenen minuuttia....

Koulu on lähtenyt hyvin käyntiin täällä. Kivaa, kun ei tarvitse stressata arvonsanoista niin paljon kuin Suomessa. Saksalla pärjään jo arkielämässä hyvin, ja tunneilla saan ainakin yleiskuvan siitä mitä käsitellään. Esseiden kirjoittaminen ja yleisesti sivistyssaksan tuottaminen on vielä vaikeaa, mutta pikkuhiljaa kielitaito kehittyy. Kouluun on kiva mennä, ja läksyä tulee huomattavasti vähemmän kuin Suomessa (ainakin toistaiseksi). Oon myös rakastunut pyöräilyyn täällä! Todella tasaista, ja pääsee itsenäisemmin liikkumaan paikasta toiseen.

PML-paita <3

Liebe Grüße
Suski