Lähtöpäivä

12.8. koitti se päivä, jota olen odottanut innolla, mutta samalla kauhulla. Aamulla hoidin kaikki aamutoimet, ja laukut oli jo pakattu. Lähdimme kotoa Turusta noin klo 11. Automatkan ensimmäinen tunti meni hyvin, kunnes alkoi kuulua outoa ääntä. Ajoimme seuraavasta liittymästä ulos, ja huomasimme, että takarengas oli mennyt rikki. No, soitimme varmuudeksi apua, mutta autossa olevat työkalut olivat riittävän hyvät, joten saimme itse renkaan vaihdettua. (Side note: vaihtarit, lähtekää kentälle ajoissa, mitä tahansa voi tapahtua...) Samalla tuli hieman testattua paineensietokykyä, ja unohdettua lähtö ja haikeat fiilikset hetkeksi.

Kumpi lähtee???

No, päästiin lopulta onnellisesti Helsinki-Vantaalle, ja oltiin noin 1,5 tuntia etuajassa. Käytiin syömässä, ja ruvettiin etsimään muita. Saksaan lähti tässä lähdössä yhteensä 11 suomalaista. Bagdrop meni hyvin, ja mulla jäi 400g alle painorajan! Hyvästit olivat haikeat, mutta ehkä vähän helpommat kuin olin olettanut. Tulee ikävä, mutta tästä alkaa mun oma seikkailu.

Päästiin tuvatarkastuksesta kunnialla läpi. Multa otettiin huumetesti (ei löytynyt mitään, ylläri). Käsimatkatavaroiden koossa tai painossa ei ollut onneksi mitään ongelmia. Vaihdettiin kuulumisia muiden kanssa, ja odotusaika meni todella nopeasti. Hampuriin menevä kone oli toooodella pieni, vain neljä paikkaa vierekkäin. Ikkunapaikka oli best! Ei tosin päästy lähtemään aikataulussa, koska sää ei ollut paras mahdollinen.

 Noustiin ilmaan noin 17.50, eli 20 minuuttia myöhässä, ja lento Hampuriin kesti vaivaiset 1h 50min. Kaikkien laukut tuli perille, ja toisella puolella oli iloisia YFU:n vapaaehtoisia vastassa. Me, espanjan ryhmä, pari latvialaista ja taisi siinä olla jotain muitakin vaihtareita, mentiin samalla bussilla reilu tunti Lauenburgiin Jugendherbergiin. Oli jo ihan pimeää, ja alkoi tulla aika kova nälkä. "Kirjauduttiin" sisälle, saatiin jokainen omat pinssit, jossa lukee oma nimi ja kotimaa, ja saatiin leipää iltapalaksi (lämmin ruoka olisi ollut kiva juttu) :))

Samassa huoneessa mun kanssa on latvialainen, unkarilainen, turkkilainen, espanjalainen ja intialainen. Kaikilla on vuoden kamat, joten omaa tilaa ei ole käytännössä ollenkaan. Illalla olo oli todella outo, ja epätodellinen. Koti-ikävää oli hiukan, mutta kun jutteli muiden kanssa, olo parani huomattavasti. Onneksi oli jo myöhä, ja nukahdin aika nopeasti :)

Nyt on keskiviikko, ja perjantaina mennään host-perheisiin! Kirjoittelen saapumisvalmennuksesta (OWO) myöhemmin. Mulle kuuluu hyvää, enkä halua olla liikaa yhteyksissä Suomeen.

Suski