Saapumisvalmennus OWO

Moin! (pohjoissaksalainen tervehdys, jota käytetään usein Hallo:n lisäksi)

Mun ensimmäinen viikko Saksassa (12.8.-17.8.) kului pitkälti saapumisvalmennuksessa eli OWO:ssa (Orientierungswoche). Minä ja kymmenen muuta suomalaista saavuttiin Hampuriin lentokentälle sunnuntai-illalla, ja me, espanjalaiset, pari latvialaista ja joitain muita matkustettiin noin tunti bussilla Lauenburgiin Jugendherbergiin. Kun saavuttiin, oli jo pimeää. Saatiin pinssi, jossa luki oma nimi ja maa, iltapala (leipää) ja mentiin ylös huoneisiin laittamaan sängyt kuntoon ja aika pian nukkumaan. Onneks mun matkalaukku oli vain sen 23 kg, muuten portaat olis saattanut olla isompi ongelma. Illalla oli hiukan koti-ikävää, koska oli ahdasta ja kaikki uutta. Juttelin muiden kanssa, ja kaikilla oli samanlainen fiilis.

Viikon ohjelma

Maanantaina meidät tultiin herättämään jo seitsemältä, ja aamupala oli kahdeksalta (leipää, leipää ja leipää). Aamupäivällä kokoonnuttiin kaikki 41 vaihtaria ja 9 vapaaehtoista saliin, ja jokainen kertoi nimensä ja näytti kartalta kotimaan ja missä asuu Saksassa. Sitten meidät jaettiin neljään pienempään ryhmään, joissa pidettiin suurin osa "opetustuokioista". Aamupäivällä ehti tulemaan ihan kiitettävän kova nälkä, koska seuraava ruoka oli vasta klo 12.30 Mittagessen (päivän ainoa ns. kunnon ruoka). 

Sen jälkeen oli pidempi tauko, ja tutustuin muihin vaihtareihin sekä kävin kaupassa. Kaupassa oli leivät heti ekana. Kassalla hihna oli ihmeen pitkä ennen kassaa, mutta pakkaustila oli olemattoman pieni. 

Iltapäivällä käytiin AG-ryhmissä läpi koulua ja elämää kotimaassa, ja sitä, miten se eroaa saksaelämästä, ja omia odotuksia vaihdon suhteen. Sitten syötiin Abendbrot (joka oli kirjaimellisesti BROT...) No, kyllä tähän ruokarytmin varmaan tottuu. Illalla vielä YFU:n sääntöjä ja allekirjoitettiin jotain lappuja. Kaikki oli saksaksi, (onneksi) joten illalla sitä oli jo aika väsynyt. Jäin silti vielä yhteisiin tiloihin juttelemaan muiden kanssa. Hiukan koti-ikävää vieläkin, mutta vähemmän kuin edellisenä päivänä.

Tiistaina herätys jälleen seitsemältä ja aamupala kahdeksalta. AG:ssa puhuttiin joustamisesta ja sopeutumisesta. Pitkän tauon jälkeen taas ruoka, ja käytiin Mittagspausella kaupassa yhen suomalaisen kanssa. Napattiin molemmat vähän snackiä, jottei tulisi niin kova nälkä XD AG jatkui teemalla ystävät ja vapaa-aika ja sitten mentiin pienemmissä ryhmissä kaupunkikierros Lauenburgissa. Meidän piti kysyä tuntemattomilta ihmisiltä milloin mitäkin, jotta saatiin tehtävä suoritettua. Oli kiva huomata, että pystyy saksaksi kysymään strangereilta ohjeita (ja jopa ymmärtämään vastauksen) ja muistin teititellä :D

Illalla oli leiriolympialaiset, jossa oli erilaisia tehtäviä. Mä oli mukana yleistietotehtävässä (kysymykset sarjaa mikä joki virtaa Lauenburgin ohi yms.) ja meiän AG-ryhmä voitti!! Illalla jälleen juteltiin vaihtareiden kanssa, ja täällä alkaa olla tosi hyvä ryhmähenki ja kotoisa fiilis!

Vasemmalta minä, Linda Latviasta, Isidora Serbiasta, Irene Espanjasta, José Venezuelasta, Paolo Italiasta ja Hadrien Belgiasta

Lauenburg

Keskiviikkona jälleen herätys aamuvarhaisella, ja huomasi, että aamupalalla on aina vaan vähemmän porukkaa, koska ihmiset alkavat väsymään XD Aamupäivän AG:ssa puhuttiin kommunikaatiosta. Mittagessen ja päätin sitten tauolla ottaa päikkärit. Oi kun teki niiiiin hyvää!! Parhaat päikkärit pitkään aikaan! No, sitten iltapäivällä aiheena oli itsemääräämisoikeus ja puhuttiin omista rajoista. Abendbrotilla oli perunaa <33 tuli niin kotoisa olo! Sitten Girls/Boys talk. Suomalaisille ei-hirveän-kiusallinen keskustelutuokio, mutta monille muille sitä se oli.

Illalla hengailin yhteisissä tiloissa muiden kanssa, löydettiin kitara ja laulettiin ja soitettiin! Koko paikka täynnä ihania ihmisiä! Meillä oli myös muutamien kanssa todella syvällisiä keskusteluja milloin mistäkin. Saksan ymmärrys ja uskallus puhua on kasvanut päivä päivältä, mahtavaa!

Sry en jaksa säätää kuvan kääntämisen kaa, mut siis oikeesti perunoita!!!

Vasemmalta jälleen minä, Nora Suomesta, Sam Intiasta, Sasha ja Linda Latviasta ja Damla Turkista

Torstaina alkoi viimeinen kokonainen päivä leirillä. Puhuttiin isäntäperheen motiiveista ottaa vaihtari ja odotuksista sekä kulttuurista. Mittagessen ja mentiin pienellä porukalla kurkkaamaan Lauenburgia. On kyllä todella schön paikka. 

Elbe

PML edustaa

Sitten käytiin läpi matkustussääntöjä ja saatiin jokainen omat junalippumme ja pari muutakin lappua (btw oon saanut täällä leirillä enemmän paperimatskua kuin viime kouluvuoden aikana Suomessa). Valmisteltiin vielä Bunter Abendia.

Viimeisenä iltana oli Bunter Abend eli me vaihtarit järjestimme vapaaehtoisille (ja toisillemme) ohjelmaa, ja vaparit saivat lepoaikaa, koska he ovat olleet koko viikon hommissa. Jokainen maa oli valmistellut jotain (useimmiten laulu tai tanssi). Halusin itse laulaa vähän suomalaista musaa pianokomppauksella (oli muuten tosi kivaa soittaa vihdoin) ja sain Zugaben (!!!) ja lauloin vielä pätkän yhtä toista laulua. Suomi esitti letkajenkan ja kaikki ryntäsivät mukaan tanssimaan! 

Leirillä oli sääntönä pitää aina pinssi paidassa. Jos se oli unohtunut, joutui maksamaan 50 senttiä, ja niillä rahoilla käytiin kaupassa ostamassa Bunter Abendiin herkkuja. Säännöistä vielä sen verran, että jos oli myöhässä, joutui laulamaan oman maansa kansallislaulun, ja muutenkin pünktlichkeit (täsmällisyys) oli todella tärkeää. Mulle ei mikään ongelma.

Bunter Abend oli kyllä aivan mahtava. Juttelin Serbialaisen Filipin kaa kaikkea maailmantaloudesta ja -tilanteesta, omista elämistämme ja vaihdosta. Filip kysyi multa, että haluanko muuttaa Saksaan vai asua Suomessa. No, mä sanoin, että haluan varmaan jäädä Suomeen, koska tykkään kotimaastani, ja siellä kaikki on hyvin. Oli outoa kuulla hänen suustaan, että "Vau! On outoa, mutta mukavaa kuulla, että joku haluaa asua kotimaassaan, sillä melkein kaikki haluavat Serbiasta pois, esimerkiksi siksi minä olen nyt vaihdossa kehittämässä saksantaitojani ja haluaisin muuttaa Saksaan". Täällä OWO:ssa on ihmisiä niin erilaisista paikoista, ja täytyy kyllä sanoa, että olen todella kiitollinen kotimaastani...

Henkevien keskustelujen lisäksi pidettiin koko porukalla hauskaa ja naurettiin muutamien virolaisten kanssa kielieroja (se, mikä viroksi tarkoittaa sotkuista huonetta, on suomeksi jotain aivan muuta ja hävytöntä XD). Illalla pakattiin laukut ja valmistauduttiin huomiseen isäntäperheeseen menoon.

Suomiporukkaa, vasemmalta Stiina, Anna-Meria ja minä

Perjantaina vielä seiskan herätys, pakkailua, aamupala ja ulos kamojen kanssa odottamaan bussia. Nyt alkoi taas jännittää... Vaihtoseikkailu jatkuu seuraavassa blogikirjoituksessa (ja päivittelen vaihtoig:tä @suskisaksassa useammin ja nopeammin).

Alles gut hier ja liebe Grüße ja sillee! <3
Suski