tj19 - lähtövalmisteluja

Moi!

12. elokuuta lähenee kovaa vauhtia, ja lähtöön on enää 19 päivää. Jestas miten se aika kiitää. Olemme vielä isin kanssa sunnuntaihin asti veneellä, ja sitten kotona minulla on kaksi viikkoa aikaa hoitaa kaikki tarpeellinen. Veneellä koitan rauhoittua, ja nauttia saaristosta ja purjehduksesta, mutta rauhoittuminen tuntuu tällä hetkellä aika hankalalta. Joka päivä päässä pyörii vaihto, ja kaikki, mitä pitäisi vielä hoitaa.

Toki kaksi viikkoa kotona on myös pitkä aika, ja tiedän, että tulen ehtimään tekemään kaiken, minkä haluan. Veneellä ollessani tarkoituksena olisi karsia puhelimen kuvat, siirtää ne koneelle ja pilvipalveluun, jotta voin lähteä vaihtoon "tyhjällä puhelimella", jossa on 7000 kuvan sijasta vähemmän tavaraa. Samaan tekniikkakategoriaan kuuluu kameran kuvien latailua ja muuta säätöä.

Kotona sitten edessä on hammaslääkäritarkastus ja mahdollisesti lääkärikäynti (täytyy ostaa allergialääkkeitä tarpeeksi ja tarvitsen todennäköisesti uuden reseptin). Huoneeni jäi kevään jäljiltä ihan lääväksi, ja haluan järjestää sen ennen lähtöä. Ei olisi kivaa palata vaihdosta sekasotkun keskelle. Haluan tehdä koepakkauksen (ja ehkä totean tarvitsevani suuremman matkalaukun). Täytyy hoitaa valtakirjajuttuja ja muita ilmoituksia, pitää läksiäiset (onneksi kaverit auttavat <3) ja ostaa vaikka mitä.

Samalla haluan nähdä kavereita ja viettää aikaa perheeni ja sukulaisteni kanssa. Ja fun fact minusta; olen ihan surkea kokki, joten aion näiden parin viikon aikana testikokata muutaman suomalaisen perinteisen ruoan, jotten olisi Saksassa ihan ulalla (kaupasta saattaa olla hieman haastavaa saada Myllyn paras -piparitaikinaa, haha). Toisaalta vaihtovuosihan on uusia juttuja, onnistumisia ja epäonnistumisia, kokeilua, yrittämistä ja täynnä yllätyksiä. Ei minun tarvitse olla (enkä tule olemaan) mikään masterchef ennen lähtöä.

Stressaava luonteeni kaipaa myös kalenteria vierelleen. Yleensä olen kirjoittanut kaiken kalenteriin, ja asiat lukevat siellä, ei minun tarvitse pyöritellä niitä päässäni koko ajan (vaikka tässä tapauksessa tekisin varmaan kuitenkin niin). Edellinen kouluvuosikalenterini loppui kesäkuuhun, joten yksi ensimmäisistä ostoksistani Turussa on uusi kalenteri.

Toki tässä vaiheessa pyörittelee päässään myös pelkoja vuodesta. Mitä jos Suomessa tapahtuu jotain? Miten selviän kielen kanssa? Entä perhe, miten sopeudun, koulu...? Nämä varmaan suurimpina. Tiedän, että kielen eteen pitää tehdä töitä, ja ensimmäiset puoli vuotta tulen varmaankin olemaan aika pihalla. Jos Suomessa tapahtuu jotain, en voisi estää sitä, vaikka olisin itse kotona. Uskon, toivon ja tiedän, että perhe ja muut hoituvat sitten paikan päällä. Kaikesta ollaan selvitty tähänkin asti ja asiat kyllä järjestyvät.

Kirjoittaminen on yllättävän terapeuttista, ja heti olo helpottaa, kun pystyy purkamaan fiiliksiä jonnekin. Vaikka tekstissä on stressaantunut sävy, (tai itselläni oli sellainen olo kirjoittaessa) on pakko sanoa, että olen todella innoissani lähdöstä. Tämä on se elämäni seikkailu, josta olen niin monta vuotta haaveillut, ja nyt on jo oven takana. Yksi suurimmista unelmistani, vaihtovuosi, on pian toteutumassa. Kiitokset kaikille, erityisesti vanhemmilleni, jotka ovat antaneet minulle tämän mahdollisuuden <3

En jaksa nyt latailla kuvia tähän mukaan, mutta haluan pitää postaamisen mahdollisimman helppona ja rentona (typoista en myöskään jaksa välittää hirveästi). Toki pääosin jaan blogiin niitä kivoja juttuja, mutta haluan myös kirjoittaa niistä vähemmän kivoista asioista. Eli älkää pelästykö, jos tänne tulee jotain vähän ei-niin-hehkuttavaa tekstiä. :)

Joka tapauksessa, kivaa tiistai-iltaa (tai sitä päivää, milloin luette tätä)!

Suski