17.8.2018 koitti se päivä, jolloin kaikki lähtivät saapumisvalmennuksesta omiin isäntäperheisiinsä. Ajoimme bussilla Hampurin rautatieasemalle, ja pikkuhiljaa porukka lähti kukin omiin juniinsa. Mun juna oli vain 15 minuuttia myöhässä, mutta osalla ongelmana oli ettei ehtinyt junaan, juna oli paljon myöhässä ja vaihdon kanssa tuli ongelmia ja taisi yksi matkalaukkukin kadota. Onneksi mulla oli laukussa painoa vain 22,6 kg, eli sen jaksoi nostaa itse näppärästi junaan. Mun matka Hampurista Husumiin kesti vain kaksi tuntia, mutta viimeiset puoli tuntia kului jännittämiseen. Mitä ihmettä sanon sille isäntäperheelle? Mitä jos autossa tulee kauhea awkward silence? Mitä jos blaablaablaa...
Minä ja Klara |
Lauantaina heräsin 10h yöunien jälkeen. Syötiin yhdessä aamupala, ja lähdin Klaran (h-sisko) ja Ulriken (h-äiti) kanssa kauppaan. Oon niin ilonen, kun löydettiin raejuustoa <333 Sitten kävin Ralfin (h-isä) kanssa Husumin keskustassa vaihdattamassa hänen kellon paristo ja kurkattiin Husumin kirkkoon. Kotona syötiin pieni snack ja ajettiin St. Peter Ordingin rannalle noin 45 minuuttia katsomaan kitesurfingia. Näin samalla nousuveden, niin outoa!! Syötiin meksikolaista ja jälkiruoaksi nutellalätty. Kotona katottiin telkkaria, syötiin Abendbrot ja menin nukkumaan.
Husumin kirkko |
Tällasella pikkutiellä saa ajaa satasta, mitä ihmettä XD |
Kaikkialla paljon eläimiä ja ihan tasaista |
Maanantaina käytiin Ulriken (h-äiti) kanssa ilmoittamassa mut asukkaaks tänne ja sitten kävin Ralfin (h-isä) kanssa pyörällä koululla. Tosi kiva pyöräreitti, 4 km ja ei mäen mäkeä!! Koulun rehtori Frau Freitag on ihan supermukava! Päädyin luokalla 10 fysiikkaprofiiliin (=painotukseen). Tiistaina eli huomenna alkaakin jo koulu!
Ekoina päivinä on ollut hyvä lähteä vaan kaikkeen mukaan, ettei ehdi tulla aika pitkäksi. Ei ole sanottavammin ollut koti-ikävää. Toisaalta kaikki on nyt uutta ja ihmeellistä. Ennen lähtöä mietin paljon, että miten pärjään kielen kanssa. Olen puhunut koko ajan saksaa, ja saanut ilmaistua melkein kaiken, minkä haluan. Tuntuu siltä, että näinä neljänä päivänä mun saksan ääntäminen on kehittynyt jo ihan älyttömästi, ja uusia sanojakin on tullut opittua. Mun perhe on aivan ihana, tosi samantapainen kuin omani Suomessa. <3
Suski
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti